Imatra.fi

Imatran kaupunki
Hyvinvointipalvelut
Psykososiaaliset palvelut

Imatran kaupungin terveyden ja toimintakyvyn
edistämisen lautakunnan soveltamisohje 2013


1 Toimeentulotuen yleiset perusteet
1.1 Säännökset
Tämä ohje perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997, jäljempänä
toimeentulotukilaki), sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun Opas toimeentulotukilain
soveltajille (11/2007) sekä korkeimman hallinto-oikeuden toimeentulotukiasioissa antamiin
ennakkopäätöksiin. Lisäksi toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava
seuraavanlaista lainsäädäntöä:
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010
1.2 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely
Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentissa turvataan kansalaisten oikeus välttämättömään
toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen
taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja
edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen
ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo (Toimeentulotukilaki 1
§).
Jokaisella kansalaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta
elatuksestaan sekä siinä laajuudessa, kun avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta
annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään puolisonsa sekä alaikäisten
lastensa ja ottolastensa elatuksesta.
Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissa
seuraavasti:
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotukea haetaan joko varaamalla aika sosiaalitoimistoon tai kirjallisella hakemuksella. Uusille asiakkaille ja asiakkaille, joiden edellisestä asioinnista on aikaa enemmän kuin kuusi kuukautta, varataan aika sosiaaliohjaajalle. Aika varataan puhelimitse puhelintunnin aikana. Opiskelijat hakevat toimeentulotuen pääsääntöisesti kirjallisesti. Toimeentulotukea myönnetään hakemisajankohdan tilanteen perusteella ja mahdollisesti joiksikin kuukausiksi eteenpäin kerrallaan. Tukea voidaan myöntää myös takautuvasti (TTTL 15 §:n 4 mom). Erityisinä syinä, joiden perusteella tukea voidaan myöntää takautuvasti, voidaan pitää sitä, että asiakasta uhkaa häätö, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Tällöin tavallisimpia toimeentulotuessa huomioon otettavia takautuvia menoja voivat olla esimerkiksi vuokra- ja sähkölaskurästit. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiasiaa käsittelevälle viranomaiselle kaikki ne tiedot, joita tarvitaan toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Aina ennen tuen myöntämistä selvitetään henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulolähteistä. Toimeentulotuen hakijat ohjataan hakemaan heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia, joita ovat mm. eläke, sairauspäiväraha, lasten kotihoidontuki, lapsilisä, asumistuki, opintotuki, työttömyysturva, tapaturmavakuutuksen toimeentuloa turvaavat etuudet ja luopumiskorvaus. Jos henkilö kieltäytyy hakemasta ensisijaisia etuuksia, voidaan tämä ottaa huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Toimeentulotukilain 2 a §:n mukaan työtön toimeentulotuen hakija on velvollinen ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta: Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee (TTTL 14 §).
1.3 Toimeentulotuen rakenne ja suuruus

Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista. Perusosan
sisältö määritellään toimeentulotukilain 7 a §:ssä:
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Muita perusmenoja ovat:
1. asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot (vuokra/vastike, lämmitys, vesi, asuntolainan korko, nuohous, tontin vuokra, kiinteistövero, jätemaksu, likakaivon tyhjennys) 2. sähkön kulutuksesta aiheutuvat menot 3. kotivakuutusmaksu 4. vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot (mm. terveyskeskuslääkärin palkkio, sairaalalaskut, terveyskeskushammashoito, silmälasit)
Täydentävään toimeentulotukeen sisältyy tarpeellisen suuruisena erityismenoiksi
kutsuttavia menoja, joita ovat:
lapsen tarvikkeet, sänky, vaunut, rattaat, polkupyörä, sukset ym. lapsen päivähoitomaksut (ensisijaisena vaihtoehtona maksun poisto) kodinkoneen rikkoutumisesta aiheutuva meno muut kuin toimeentulotukilain 7a ja b pykälässä tarkoitetut asumisesta johtuvat lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut (ravinto ja matkakulut) Huom. Opintolainan korkoja ei huomioida menona toimeentulotukilaskelmassa.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on henkilön ja perheen sosiaalisen
turvallisuuden edistämisen lisäksi myös henkilön ja perheen omatoimisen suoriutumisen
edistäminen sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden
ehkäiseminen.
2 Maksun alentaminen tai poistaminen
Toimeentulotuen myöntäminen on toissijainen keino maksun alentamiselle tai poistamiselle. Maksun alentaminen tai poistaminen perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 11 §:ään: Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Kunta voi päättää, että myös muita maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa. Tällaisia maksuja ovat esim. kunnalliset päivähoito- ja kotipalvelumaksut. Terveyskeskus- tai sairaalamaksuja ei alenneta tai poisteta Imatran sosiaali- ja terveystoimen käytännön mukaan. Toimeentulotuella maksetut laskut eivät kerrytä asiakkaan maksukattoa.
3 Alennettu perusosa
Perusosan suorittamisesta alennettuna säädetään toimeentulotukilain 10 §:ssä. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan tilanteissa, joita ovat mm. kieltäytyminen yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kotouttamissuunnitelman laatimisesta, aktivointisuunnitelmasta, kuntouttavasta työtoiminnasta tai laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että työtä tai toimenpidettä ole voitu tarjota (esim. työnhaku ei ole voimassa). Toimeentulotukilain 10 §:n 2 momentin mukaan perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava yhdessä tuen hakijan kanssa ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisessa tulee noudattaa yksilökohtaista harkintaa ja alentamisen yhteydessä on selvitettävä, että se ei kohtuuttomasti vaikeuta asiakkaan selviytymistä. Perusosan hakijan yksilökohtaiseen tilanteeseen pohjautuva alentamisperuste kirjataan toimeentulotukipäätökseen (valmis fraasiteksti ei riitä) ja asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus aikavaraukseen sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle. Päätökseen kirjataan sosiaalityöntekijän/-ohjaajan nimi, yhteystiedot ja puhelinaika. Mikäli asiakas ei käytä aikavarausta, perusosaa voidaan uudelleen alentaa. Toistuvien laiminlyöntien vuoksi perusosaa voidaan alentaa tilapäisesti enintään 40 %. Toimeentulotuen perusosan alentamisen tarkoituksena on saada pelkästään
toimeentulotuen varassa olevat henkilöt tarvitsemansa
hoidon/kuntoutuksen/työllistämistukitoimien piiriin sekä hakemaan
toimeentulotukeen nähden ensisijaiset sosiaalietuudet.
uuden asiakkaan toimeentulotuki ratkaistaan kirjallisen hakemuksen perusteella - asiakasta ohjataan asiakasta varaamaan aika sosiaalityöntekijältä tai sosiaalietuuskäsittelijältä asiakas on työ- ja elinkeinotoimiston etuusasiakkaana (työnhaku uusitaan vuoden välein eikä asiakkaalle tarjota aktivointitoimenpiteitä) - näiden asiakkaiden eläkemahdollisuudet aina selvitettävä toimeentulotuki lasketaan takautuvasti (esim. vuokravelkatapauksissa) 4 Perusmenot
4.1 Asumismenot
Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Kunta voi ottaa hakijan todellisista asumismenoista huomioon kohtuulliseksi katsomansa osuuden. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen suuruisena. Asumismenojen kohtuullisuutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Ylisuurissa asumiskuluissa hakijalle annetaan enintään kolmen kuukauden aika kohtuuhintaisen asunnon löytämiseen. Siirtymävaiheen ajan asumiskulut otetaan todellisina huomioon. Täysimääräisen vuokran huomioiminen perustellaan päätöksessä. Vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen kohtuulliset vuokrat ja asumismenot
kuukaudessa:
Enintään €/kk
Vuokrat maksetaan hakijan tilille ainoastaan maksettua kuittia vastaan. Hakijan on ohjattava asumistuki suoraan vuokranantajalle. Kohtuulliset vuokrat ja asumismenot sisältävät myös lämmityskulut. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Sähkön katkaisu-, kytkentä-, viivästys- ja panttimaksuja ei huomioida menona. Vanhempiensa luona asuvan täysi-ikäisen asumiskulut:
Asumiskustannukset jaetaan pääluvun mukaisesti. Vanhempien tuloselvitykseksi riittää se, että Kela on myöntänyt asumistuen. Vanhempiensa luona asuva työssä käyvä täysi- ikäinen vastaa omista asumiskuluistaan. Asumiskuluja ei huomioida menona jos Asumisoikeusasunnossa kohtuullinen käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon.
Asumisoikeusmaksun korkoja ei huomioida.
Osa-asunnon (nk. kimppakämppä) kohtuullinen vuokra kuukaudessa on 280 €/henkilö/kk.
Nk. tapaajavanhemmalla voidaan harkinnan mukaan huomioida vuokraksi kahden
henkilön kohtuullinen vuokra huomioiden lapsen ikä ja lasten määrä.
Nk. lasten vuorotteleva asuminen vanhempiensa luona:
Tilanteessa, jossa lapsi asuu vanhempiensa luona puoliksi eli puolet kuukaudesta huomioidaan vuokraa enintään puolet todellisen henkilölukumäärän mukaan ja puolet yksinasuvan vuokrasta. Myös muut asumiskulut huomioidaan vastaavalla tavalla. Lapsen perusosa puolitetaan laskelmassa, samoin lapsesta saatavat tulot puolitetaan vanhempien laskelmiin. Edellytetään voimassa olevaa huolto- ja tapaamissopimista tai käräjäoikeiden vahvistamaa päätöstä. Esim. vanhempi ja kaksi lasta: - yhden henkilön kohtuuvuokra 400 €: 2= 200 €kk - kolmen henkilön kohtuuvuokra 560 €: 2 = 280 € Laskelmassa huomioitava asumismeno on 480 €/kk Vesilaskusta huomioidaan kohtuullisena menona enintään 15 €/henkilö/kk, veden
kohtuukulutus n. 3-4 m³/henkilö/kk.
Saunamaksu huomioidaan kohtuullisten vuokrien ja asumismenojen lisäksi.
Kotitaloussähköstä (ei lämmityssähkö) huomioidaan kohtuullisena menona enintään:
45 €/kk 3:n tai useamman henkilön ruokakunta Lämmityssähköstä huomioidaan enintään 150 €/kk, joka sisältää myös käyttösähkön (jos
vuokra tai muut asumiskulut ovat alla kohtuukustannusten). Huomioi, että henkilöluvun
mukaiset kohtuulliset vuokrat ja asumismenomäärät sisältävät lämmityskulut. Käyttösähkö
huomioidaan laskelmassa erikseen.
Mikäli asiakas asioi vain eräpäivän mukaisena kuukautena, tehdään laskelma jakamalla
lasku lämmityskuukausille. Lämmitykseen käytettävää polttoöljyä huomioidaan
laskelmaan korkeintaan 3000 l/vuosi (250 l/kk).
Jätehuollosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset:
- kuivajätteen tyhjennysväli enintään 4 viikkoa ympäri vuoden - biojätteen tyhjennysvälit enintään 4 viikkoa talviaikana (1.10.-30.4.) ja 2 viikkoa kesäaikana (1.5.-30.9.), laki määrää. Jätehuollon kustannukset sisältyvät vuokra-asuntojen kohtuullisiin asumismenoihin.
Kotivakuutuksista huomioidaan enintään
vuokra-asunto (omakotitalo) 150 e/vuosi omistusasunto (omakotitalo) 350 e/vuosi Toimeentulotukea polttopuihin myönnetään maksusitoumuksena. Saunapuiksi
kohtuullinen määrä on 4 m³ vuodessa, lämmityspuiksi enintään 15 m³ vuodessa
saunapuineen. Kahta lämmitysjärjestelmää ei tueta: jos huomioidaan jo sähkö-
/öljylämmityskuluja, ei sen lisäksi myönnetä tukea polttopuihin. Kohtuukulutusta tai muita
puihin liittyviä asioita voi tiedustella teknisen toimen metsäinsinööriltä. Hän tekee myös
arviointikäyntejä.
Omistusasuntojen kohtuulliset asumismenot sisältävät:
hoitovastikkeen, ei rahoitusvastiketta / pääomavastiketta asuntolainojen/perusparannuslainojen kohtuulliset korot Asumistukijärjestelmästä poiketen korkomenot huomioidaan kokonaisuudessaan
(asumistukilaissa hyväksytään 55 %), mikäli ne ovat verotuksen ennakkopidätyksessä
otettu huomioon ja ovat kohtuulliset verrattuna paikkakunnan yleiseen hintatasoon.
Kohtuullistamisen tarkoituksena on selvittää, pystyykö henkilö / perhe suoriutumaan pitkäaikaisesti asumiskuluistaan. Mikäli asiakas ei tule suoriutumaan pitkäaikaisesti asumisvelvoitteistaan, eli on esim. maksanut yli puoli vuotta pelkkiä asuntolainan korkoja, lainojen lyhennykset ovat hoitamatta eikä näköpiirissä ole muutosta parempaan, ei tukea tule myöntää. Tarvittaessa ohjataan hakija omaisuuden realisointiin, velkaneuvontaan tai etsimään muita vaihtoehtoja. Lisäksi muita perustoimeentulotukeen sisältyviä omistusasunnon asumismenoja, joita ei ole edellä mainittu ovat kiinteistövero, palovakuutus, tontin vuokra, puhtaanapito sekä vastaavat asumisesta aiheutuvat menot, kaasumaksut ja nuohous. 4.2 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot ja sairauskulut
Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot kuten reseptivapaat lääkkeet ja hoitotarvikkeet tavanomaiseen kotikäyttöön sisältyvät perusosaan. Yleensä menona huomioidaan vain julkisten terveydenhuoltopalvelujen kustannukset. Hoitotuki / vammaistuki kattaa sairauskustannuksia yms. Menona huomioidaan ko. kustannuksiin hoitotuen ylittävä osuus. Laskelmassa erikseen huomioitavia sairauskuluja ovat:
Lääkärin määräämät lääkkeet:
Pitkäaikaisasiakkaalle myönnetään maksusitoumus apteekkiin Lääkemenot voi myös hyvittää jälkikäteen kuittia vastaan Lääkekulut huomioidaan laskelmassa reseptiä ja kuittia vastaan Viagraa ja laihdutuslääkkeitä (esim. Xenical, Reductil) ei pääsääntöisesti huomioida, ellei lääkäri ole määrännyt niitä jonkun perussairauden hoitoon. Nikotiinikorvaushoitoa ei pääsääntöisesti huomioida Toimeentulotukea myönnettäessä hyväksytään menoksi halvin vaihtokelpoinen valmiste tilanteessa, jossa lääkkeen määrääjä ei ole kieltänyt vaihtoa halvempaan valmisteeseen. Hakijalla on oikeus kieltäytyä vaihdosta ja ostaa kalliimpi valmiste, mutta näissä tapauksissa hän maksaa itse halvemman ja ostamansa lääkkeen hinnan erotuksen. Ohje perustuu sosiaali- ja terveysministeriön lääkevaihtoa koskevaan soveltamisohjeeseen 10.11.2003.
Sairaankuljetuksen omavastuuosuus lautakunnan vahvistaman taksan mukaan
Hammashoito ensisijaisesti terveyskeskuksessa
Jos asiakas on käynyt yksityisellä hammaslääkärillä, laskelmassa huomioidaan terveyskeskushammashuollon mukainen taksa. Erityishoidoista, joita ei terveyskeskuksessa pystytä tekemään, korvataan yksityislääkärin omavastuuosuus terveyskeskushammaslääkärin lausunnon perusteella. Ei koske tilanteita, joissa terveyskeskus ei pysty jonotilanteen takia antamaan hoitoa. Syntyvyyden säännöstelystä aiheutuvat menot (e-pillerit, kierukat ym.) otetaan menona
huomioon
Fysikaalinen hoito
Pääsääntöisesti käytetään Honkaharjun sairaalan fysioterapiaa (esim. tapaturmien Niska-hartiaseudun hoitoja ei huomioida menona. Fysikaalisista hoidoista, joista saa Kelan korvausta, voidaan erityisestä syystä ottaa laskelmassa huomioon terveyskeskushinta (vuosittain lautakunnan vahvistama taksa). Yksityisen hoitolaitoksen laskusta Kela korvaa 1/3. Silmälasit optikon tai lääkärin määräyksen perusteella
Alla mainituilla kilpailutetuilla hinnoilla silmälasit saa Instru optiikka Oy:n myymälöistä, Imatralla Instrumentarium ja Nissen 1-tehosilmälasit enintään 50.40 € (sis. alv 23 %) 1.7.2010 alkaen 2-tehosilmälasit enintään 92.75 € (sis. alv 23 %) 1.7.2010 alkaen Monitehosilmälasit ja kaihilasit enintään 112.91 € (sis. alv 23 %) 1.7.2010 alkaen Asiakkaan valitessa muunlaiset tai toisesta liikkeestä, huomioidaan menoksi Laskelmaan ei huomioida menoksi linssien erikoiskäsittelyistä aiheutuvia Lasit voidaan uusia, kun optikon/lääkärin arvion mukaan silmän näkökyky on muuttunut niin paljon, että entiset lasit eivät sovi. Tällöin voidaan kustantaa esim.
vain linssit.
1-teholinssit 10.08 €/kpl (sis. alv 23 %) 1.7.2010 alkaen 2-teholinssit 45.37 €/kpl (sis. alv 23 %) 1.7.2010 alkaen Moniteholinssit 50.40 €/kpl (sis. alv 23 %) 1.7.2010 alkaen Erikoislinsseihin voi kysyä Etelä-Karjalan Keskussairaalasta erikoissairaanhoidon Kustannusarviossa pitää näkyä uusien silmälasien hankinnan tarpeellisuus.
Eritysruokavaliot
Erityisruokavalio huomioidaan tapauskohtaisesti ja selvitetään mahdollisuudet hoitotuen ja vammaistuen saamiseksi. Keliakian aiheuttamia lisäkustannuksia ei huomioida menona, Kelasta voi hakea niihin korvausta. Sairaalahoito
Laitoshoito
Yli 14 vuorokautta kestävä laitos- tai sairaalahoito vähentää perusosaa vastaavalta ajalta ja menoksi huomioidaan käyttövarat 97 €/kk hoitopäivien mukaan. Jos laitoshoito kestää koko kuukauden, lasketaan menoksi hoitomaksu, käyttövarat sekä muut laskut, esim. vuokra, televisiolupa, sanomalehti, puhelimen käyttömaksut (korkeintaan 20 €) eräpäivän mukaisesti. Perusosa huomioidaan menoksi kotona oloajalta. Sairaalan hoitomaksut huomioidaan menoksi sille kuukaudelle, jolloin asiakas on ollut hoidossa. Alle 14 päivän laskut huomioidaan eräpäivän mukaan. Laitoshuollon korvaukseksi voidaan hoitoajalta periä etuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 14 §:n perusteella. Pitkäaikaisessa yli 3 kk kestävässä laitoshoidossa potilaalle määrätään tulojen Vanhusten ja vammaisten päivätoiminnasta aiheutuneista kuluista huomioidaan menona päivämaksu vähennettynä ruuan osuudella. 5 Täydentävä toimeentulotuki
5.1 Lasten päivähoitomenot.
Maksun poistaminen tai alentaminen on toimeentulotukeen nähden ensisijaista. 1 -2 luokkalaisten iltapäivätoimintamaksu huomioidaan tilanteessa, jossa vanhempi ei pysty järjestämään hoitoa koulun jälkeen. Maksu huomioidaan erityistarpeen perusteella myös 3 -luokkalaiselle. 5.2 Takuuvuokra ja muuttokustannukset
Toimeentulotuki takuuvuokraan harkitaan aina tapauskohtaisesti. Perusteena voi olla
asunnottomuus tai asunnottomuuden uhka, perhekriisi, terveydelliset syyt tai muu
erityistilanne. Pääsääntöisesti myönnetään suuruudeltaan yhden kuukauden
muuttopaikkakunnan kohtuullista vuokraa vastaava takuuvuokra.
Imatran ulkopuolelle muuttaville myönnettäessä toimeentulotukea vuokravakuuteen, tehdään maksusitoumus 1 vuoden määräajaksi, tarvittaessa asiakas hakee itse jatkoa maksusitoumukselle siitä kunnasta, jossa asuu. Takuuvuokrat myönnetään maksusitoumuksina. Maksusitoumus takuuvuokraan oikeuttaa vuokranantajan lunastamaan vakuuden vuokrasuhteen päätyttyä ainoastaan, jos vuokralainen laiminlyö vuokranmaksun. Maksusitoumus ei koske vuokrasopimuksen irtisanomiskuukauden vuokraa. Imatran Yh-rakennuttaja Oy:n asuntoihin myönnettävistä maksusitoumuksista on tehty erillinen sopimus. Päällekkäiset vuokrat huomioidaan laskelmassa vain poikkeustilanteissa. Takuuvuokra huomioidaan menona siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa se erääntyy maksettavaksi. Palautumattomasta/lunastetusta toimeentulotukena myönnetystä takuuvuokrasta laskutetaan asiakasta. Mikäli hakija ei maksa häneltä perittyä takuuvuokraa, hänen vastuutyöntekijänsä sopii asiakkaansa kanssa takaisinmaksutavasta. Toimeentulotukea muuttokuluihin myönnetään vain silloin, kun muutolle on henkilön ja perheen elämäntilanteen kannalta perusteltu syy, esim. perheen koon muutos, ero, terveydelliset syyt, työnsaanti tai opiskelu ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä avustusta. Toimeentulotuki muuttokustannuksiin myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena.
Muuttoja hoitavat mm. Imatran Kuljetus Oy, Imatran Immo Oy ja Intoa Työstä ry sekä Työn
Vuoksi ry:n kierrätyskeskus. Pääsääntöisesti myönnetään tukea vain muuttoauton ja
kuljettajan kustannuksiin. Apumiehen käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin myönnetään
tukea vain erityistilanteissa esim. terveydellisistä syistä. Tavarat on oltava pakattuna
valmiiksi. Asiakas voi myös itse vuokrata kohtuuhintaan muuttoauton; bensakuluja
huomioidaan 0.20 €/ km. Asiakkaan itse hoitamiin kaupungin sisäisin muuttoihin
myönnetään tukea enintään 100 e.
Paikkakunnalta poismuutosta aiheutuvista kustannuksista on pyydettävä kustannusarvio useammasta paikasta ja päätös tehdään halvimman vaihtoehdon perusteella, jos se voidaan pitää kohtuuhintaisena. Oman auton muuttokustannuksina huomioidaan 20 €/100 5.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot
Pitkäaikaisasiakkaille voidaan myöntää erityismenoja yksilölliseen harkintaan ja palvelu- /asiakassuunnitelmiin perustuen. Erityisistä tarpeista johtuvia menoja ovat esim. kodin irtaimiston ja kodinkoneiden hankkiminen, lasten tarvikkeet ja matkakulut (esim. säännöllisen hoitosuhteen toteutuminen, harrastustoimintaan aktivoiminen, opiskeluun ja työhön kuntoutuminen). 5.3.1 Työssäkäynnistä aiheutuvat menot
Huomioidaan todelliset työmatkakustannukset julkisen liikenteen kuukausilipun hinnan mukaan kuittia vastaan, kun työmatkan pituus vähintään 3 km. Poikkeustapauksissa oman auton käytöstä työmatkalla huomioidaan 0.20 €/ km. Jos työharjoittelussa tai vastaavassa oleva ei saa ylläpitokorvausta, todelliset työmatkakustannukset huomioidaan julkisen liikenteen kuukausilipun hinnan mukaan, kuittia vastaan. Harkinnan perusteella voidaan avustaa työkenkiin enintään 50 euroa (esim. jos turva- tai keittiötyökengät ovat työssä välttämättömät). Nuorille alle 25 -vuotiaille toimeentulotukiasiakkaille voidaan maksaa työharjoittelun osallistumisrahaa osallistumispäiviltä, elleivät saa ylläpitokorvausta. Ei sairaus- / poissaolopäiviltä eikä yhtä aikaa myönnetä linja-autokorttia. Asiakas täyttää läsnäoloilmoituslomakkeen jonka asiakas ja harjoittelun ohjaaja allekirjoittaa. Nuorten työpajaan osallistuville toimeentulotukiasiakkaille voidaan myöntää maksusitoumus linja-auton kuukausikorttiin tai 0.20 e/ km oman auton käytöstä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavia korvauksia:
Työmarkkinatuki (ilman tarveharkintaa) + ylläpitokorvaus + todelliset matkakustannukset toimeentulotukena halvimman matkustustavan mukaisesti Toimeentulotuki + toimintaraha osallistumispäiviltä + todelliset matkakustannukset toimeentulotukena halvimman matkustustavan mukaisesti Työvoiman palvelukeskuksen järjestämään toimintaan osallistuvalle maksettavia
korvauksia:
Osallistumisrahaan on oikeutettu Työvoiman palvelukeskuksen ryhmään osallistuva säännöllisesti toimeentulotukeen oikeutettu asiakas, jolla ei ole oikeutta Kelan maksamaan ylläpitokorvaukseen. Työvoiman palvelukeskus ilmoittaa osallistumispäivät sosiaalitoimistoon. Osallistumisraha ja matkakorvaus eivät koske Työvoiman palvelukeskuksen järjestämää yksilövalmennusta. Matkakulut korvataan todellisten matkakulujen mukaan halvimman matkustustavan mukaisesti. 5.3.2 Velkajärjestely
Velkajärjestely voidaan nähdä ensisijaisena toimeentulon turvaamismuotona. Siksi velkajärjestelyssä olevalle ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Maksukyvyn heikentyessä on mahdollisuus anoa veloille lykkäystä tai maksuerien pienentämistä. 5.3.3 Kodinperustamiskustannukset ja lasten tarvikkeet
Huonekaluihin voidaan myöntää toimeentulotukea hakijalle, joka muuttaa ensiasuntoon ja jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että hänellä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia niitä lähiaikoina. Kalustehankinnat myönnetään maksusitoumuksena, ostettava yksilöitävä. Työn Vuoksen kanssa on sovittu 30 euron maksusitoumuksesta ns. kalustepakettiin (pöytä, kaksi tuolia ja sänky) pitkään asunnottomana olleille (Poste Restante osoite) tai vankilasta vapautuneille, jotka ovat vapauduttuaan joutuneet hankkimaan asunnon. Huonekalut ja lasten tarvikkeet on hankittava ensisijaisesti käytettyinä. Kodinperustaminen
pölynimuri 50 vain sairauden perusteella 150 mikäli asunnosta puuttuu jääkaappi ja Digisovittimen hankintaan ei myönnetä toimeentulotukea, vaan se sisältyy perusosaan
kuten television hankinnasta ja käytöstä aiheutuvat kulut muutenkin.
Lasten tarvikkeet
5.3.4 Lasten tapaamisesta aiheutuvat kustannukset
Alle 18-vuotiaan lapsen tapaamiskulut määräytyvät vanhempien kesken sovitulla
sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Asiakkaan
on esitettävä kulujen syntymisestä selvitys. Lasten ravinnon osuus huomioidaan
laskelmaan harkinnanvaraisesti täydentävänä toimeentulotukena tapaamista seuraavan
kuukauden laskelmassa (esim. luonapito alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 18 = 2 vrk).
Hyväksytään laskelmaan enintään kaksi edestakaista tapaamismatkaa kuukaudessa eli
joka toinen viikonloppu.
Tapaajavanhemmalle huomioidaan matkakulut halvimman matkustustavan mukaisesti enintään puolet matkakustannuksista, ellei ole toisin sovittu sopimuksella tai käräjäoikeuden päätöksellä. Sopimus tai päätös on tarkistettava asiakkaalta. Oman auton käyttökuluista huomioidaan 9,50 €/100 km. Lapsella on ensisijaisesti oikeus saada elantonsa vanhemmiltaan. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu 4-6 vrk/kk ja puolet loma- ajoista) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta ellei erityistä, erikseen perustelluista syistä muuta johdu. Elatusapu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Asiakas voi hakea maksukykyynsä nähden liian suuren elatusavun alentamista. 5.3.5 Lasten harrastusmenot
Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien tai lastensuojeluasiakkaana olevien vanhempien toimeentulotukilaskelmassa voidaan huomioida lapselle 150 e/vuosi harrastusmenoja. Varusteita tai välineitä ei pääsääntöisesti kustanneta. Tämän lisäksi kesäajalle voidaan huomioida esim. leirimaksuja korkeintaan 50 €/kesä.
5.3.6 Vaatemenot
Romaninaisen hameen hankintakustannukset huomioidaan menona
toimeentulotukilaskelmassa kahden vuoden välein mikäli henkilö on asunut 2 vuotta
yhtäjaksoisesti Imatralla ja on toimeentulotuen pitkäaikainen tai toistuvasti asioiva
asiakas. Huomioidaan hankintakustannuksia enintään 350 euroa. Mikäli asiakkaalle jää
normivajausta, myönnetään hameen hinta rahana, kuitti esitettävä. Seuraavan kerran
toimeentulotukea hameen hankintaan myönnetään pääsääntöisesti kahden vuoden
kuluttua kuitin päivämäärästä. Jos asiakas ei tuo kuittia nähtäväksi, huomioidaan
hameeseen myönnetty toimeentulotuki tulona normilaskelmassa. Jos hakija käyttää
hametta vain erityistilanteissa (ei arkiasuna), toimeentulotukea myönnetään ensimmäisen
hameen hankintakustannuksiin ja seuraavaan hameeseen aikaisintaan 5 vuoden kuluttua.
Muut romanivaatteet sisältyvät perusosaan.
5.3.7 Hautauskustannukset
Hautauskustannuksiin haettavasta toimeentulotuesta tehdään laskelma, jonka perusteella mahdollinen toimeentulotuki myönnetään. Laskelmassa huomioidaan tuloksi pankkitilillä oleva kuolinpäivän saldo. Tarkistettava, onko kuolinpäivän jälkeen maksussa vielä esim. eläkettä, työttömyyspäivärahaa jne. Tulona huomioidaan myös kuolinpesän varat sekä lesken tulot ja varat. Mikäli vainajalla on ollut henkivakuutus, toimeentulotukea ei myönnetä. Sopimustoimittaja on Kukka- ja Hautauspalvelu Haakana. Sopimusehtojen mukaan
Haakana tuottaa hautauspalvelun ainoastaan maksusitoumusta vastaan varattoman
vainajan kyseessä ollessa. Maksusitoumus myönnetään perintäpäätöksellä
mahdollisesta omaisuudesta ja lähetetään pesänhoitajalle perunkirjoitukseen
toimitettavaksi.
Menona huomioidaan ainoastaan maksamattomat hautauskustannukset seuraavan ohjeistuksen mukaan: Hautaus ja tuhkaus Imatran kaupungin alueella 260 € (sis. alv, kuljetus
Imatran kaupungin alueella, valkoinen kangasverhoiltu arkku, vainajan
vaatetus, arkkuun huollon, kansikoristeen kimppumallisena)
Vainajan kuljetuskustannukset Imatran ulkopuolella 0.90 €/km (sis. alv)
Hautapaikka 20 v = 20 €, tuhkahauta 10 € Tarvittaessa kantajat ja polttohautauskulut Menona ei huomioida:
Muistotilaisuuden järjestämisestä aiheutuneita kuluja Kappelin vuokraa seurakunta veloittaa 210 € seurakuntaan kuulumattomalta, jos Ulkopaikkakunnalle haudattaessa huomioidaan kuluja Imatran seurakunnan määrittämien kustannusten mukaan. Vainajan kuljetuskustannuksia toiselle paikkakunnalle ei huomioida menona, ainoastaan sama kuin Imatran sisällä. (Esim. EKKS - Imatran kappeli tai Honkaharjun sairaala - Imatran kappeli) Toimeentulotukea hautajaiskustannuksiin voi hakea perunkirjoituksen jälkeen. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan hautauskuluihin voidaan antaa maksusitoumus kilpailutetulle hautaustoimistolle ilman perukirjaa. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin Kelan etuuksista, mahdollisista kuolinpesän varoista ja/tai mahdollisesta tulevasta veronpalautuksesta. Perintäilmoitus lähetetään kuolinpesän hoitajalle. Perukirja pyydetään toimittamaan sosiaalitoimistoon nähtäväksi. Laskuja kuolinpesä voi hakea negatiivista perukirjaa vastaan laskuttajilta poistoihin. Laskut maksetaan vajauksella suoraan hautaustoimiston tilille, ei perikunnan tilille. Mikäli vainajalla on ollut varallisuutta, voidaan toimeentulotuki hautauskustannuksiin hylätä vainajan varallisuuden perusteella. Mahdollisista vainajan vakuutuksista on pyydettävä selvitys, koska vakuutuskorvaukset yleensä riittävät kattamaan hautajaiskulut. Menoiksi huomioidaan kukkalaite enintään 40 euroa lähiomaisille (puoliso, lapsi, vanhemmat, appivanhemmat, isovanhemmat, sisarukset) ja erityistapauksissa hautajaisvaatteita enintään 60 euroa maksusitoumuksena. Toimeentulotuki voidaan periä takaisin mahdollisesta tulevasta perinnöstä. Perukirjamaksua ei huomioida, koska se on kuolinpesän menoa, ei vainajan. 5.3.8 Henkilöllisyystodistus
Voidaan myöntää silloin, kun siihen on riittävät perusteet (mm. pankkitilin
avaaminen). Hakijan on tehtävä rikosilmoitus, jos henkilöllisyystodistus on
varastettu.
6 Ehkäisevä toimeentulotuki
Toimeentulotukilain 1 §:n 2 momentin ja 13 §:n mukaan ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotulotuesta. Kunta myöntää ehkäisevää toimeentulotukea päättämiensä perusteiden mukaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä ei ole rajattu määrättyihin tarkoituksiin tai elämäntilanteisiin. Ehkäisevän toimeentulotuen oikea-aikaisella ja suunnitelmallisella käytöllä voidaan ehkäistä henkilöä ja perhettä uhkaavia riskejä ja pidempiaikaisia toimeentulo- tai elämänhallinnan ongelmia. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla hakijan suoriutumiskyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen. Ehkäisevän tuen myöntämisen perusteet ja tavoitteet kirjataan asiakkaan palvelusuunnitelmaan tai asiakaskertomukseen. Ehkäisevä tuki on yksi suunnitelmallisen sosiaalityön väline. Ehkäisevän tuen myöntämisestä tehdään aina erillinen päätös. Sen antamisesta voi päättää sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja esimiehen kanssa neuvoteltuaan. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu
toimeentulotukilain 1 §:n 1 momentin tarkoittamaan toimeentulotukeen eli ehkäisevää
tukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei
toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen.
Ehkäisevä toimeentulotuki on tilapäistä ja pääsääntöisesti kertaluonteista ja tuen
myönteisten vaikutusten arvioidaan olevan kestäviä.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää ensisijassa seuraaviin tarkoituksiin:
Akuuteissa kriisitilanteissa taloudellisen tilanteen ennakoimaton heikkeneminen, kuten perheenjäsenen kuolema, avo- tai avioero, lomautus ja äkillinen työttömyys, vakava sairastuminen, onnettomuudet, rikoksen uhriksi joutuminen Perhekriisit, kuten perheväkivaltatilanteet, jossa tuetaan hakijan irrottautumista vaikeasta perhetilanteesta Työllistymisen, kouluttautumisen ja kuntoutumisen tukeminen etenkin silloin, kun kyseessä on pitkäaikaisasiakas tai asiakkuus uhkaa pitkittyä Asunnottomuus tai asunnottomuuden uhka, jolloin tukea voidaan myöntää esim. vuokrarästeihin tai takuuvuokraan mikäli tuen avulla voidaan turvata asuminen. Ylivelkaantuminen, esim. tilanteessa, jossa tilapäisellä avulla mahdollistetaan velkojen järjestely tai tilanteen pahempi kriisiytyminen Pääsääntönä ehkäisevän tuen myöntämisessä on, että sitä ei peritä takaisin. Takaisinperintä on mahdollista esim. tilanteissa, joissa ensisijaiset etuudet kuten vakuutuskorvaukset tms. eivät ole päätöstä tehtäessä käytettävissä. 7 Oikeus toimeentulotukeen joissakin erityistilanteissa
7.1 Paluumuuttajat
Vaikka muuttajat tuovat mukanaan huonekaluja ja muita kodin tarvikkeita, tulotilanteessa myönnetään 150 €/aikuinen ja 75 €/lapsi kodinperustamistarvikkeisiin. Ne on perustelua myöntää heti paluumuuttajan muutettua kuntaan, koska Valtio korvaa kunnalle toimeentulotuen kustannukset kuuden kuukauden ja eläkeläisten osalta kolmen vuoden ajalta, jonka jälkeen eläkkeensaajat ovat oikeutettuja Kelan maksamaan
takuueläkkeeseen.
Paluumuuttajien osalta perintä KotoL 51§ (toimeentulotuki 6 kk, eläkeläiset 5v, vammasta
ja sairaudesta johtuvat erityismenot 5v).
7.2 Pakolaiset
Suoraan vastaanottokeskuksen kirjoilta muuttavalle yksin asuvalle ja yksinhuoltajalle myönnetään yksi ylimääräinen yksin asuvan perusosa ja avo-/aviopuolisoille molemmille ylimääräinen avio-/avopuolison perusosa. Lapsille myönnetään puolet lapsen iänmukaisesta perusosasta. 7.3 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat
Ulkomaalaisen toimeentulotuen hakijan tulee esittää matkustusasiakirjansa hakijan henkilöllisyyden toteamiseksi. Lisäksi matkustusasiakirjoista voidaan saada tietoa, jota tarvitaan arvioitaessa hakijan oikeutta toimeentulotukeen, esimerkiksi oleskeluluvan laji tai muu maassaolon peruste. Toimeentulotukilain 17 §:n mukaan hakijan on annettava kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Matkustusasiakirjoissa olevia tietoja voidaan pitää säännöksessä tarkoitettuina välttämättöminä tietoina. Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa, katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen toimeentulotukilain 2 §:n nojalla. Päätelmiä oleskelun luonteesta voidaan tehdä ulkomaalaisen hallussa olevien matkustusasiakirjojen ja niissä olevien myönnettyjen oleskelulupien ja viisumien perusteella. Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että hänellä on Suomeen saapuessaan ja maassa oleskellessaan voimassa oleva matkustusasiakirja ja voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Ulkomaalaisen maassa oleskelun luonnetta kuvataan oleskelulupaan merkittävällä kirjaintunnuksella (A, B, P). Jos ulkomaalaisen Suomessa oleskelu perustuu voimassa olevaan oleskelulupaan, häntä voidaan pitää maassa vakinaisesti oleskelevana ainakin silloin, kun oleskelulupa on jatkuva (A-kirjain) tai pysyvä (P-kirjain). Henkilöillä, joilla on pysyvä tai jatkuva oleskelulupa, on myös yleensä väestörekisteriin merkitty kotikunta. Hänen vakituinen oleskelukuntansa on velvollinen antamaan hänelle toimeentulotukea, jos toimeentulotukilain 2 §:ssä säädetyt tuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Jos oleskelulupa on tilapäinen (B-kirjain), toimeentulotuen myöntäminen rajoittuu yleensä kiireellisiin tapauksiin ja välttämättömiin kustannuksiin. Poikkeuksen muodostavat tilapäisen oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:ssä tarkoitetun maasta poistamisen estymisen vuoksi saaneet henkilöt (ks. luku 5.1.8). Opiskelun perusteella oleskeluluvan (tunnus B 2) saaneella ulkomaalaisella ei ole oikeutta saada Suomesta opintotukea (opintotukilaki 65/1994, 1 §). Opiskelun perusteella oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen tulisi siten lähtökohtaisesti selviytyä ilman toimeentulotukea. Muussa tapauksessa henkilön tulisi palata kotimaahansa, koska toimeentulon osalta edellytyksiä oleskeluluvalle ei ole enää olemassa ja oleskelulupa
voidaan peruuttaa.
Toimeentulotuen hakija voi oleskella satunnaisesti keskimäärin 7 päivän ajan
kuukaudessa ulkomailla, ilman että ulkomailla oleskelu vaikuttaa hänen perusosansa
määrään (KHO 8.12.2000, taltio 3248). Asiakkaan oleskellessa pidempään, perusosaan
huomioidaan tosiasialliset oleskelupäivät Suomessa. Yhtämittaisen ulkomailla
oleskelun pituus tarkistetaan passista.
Passin ja oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kulut huomioidaan menona silloin, kun niiden voimassaoloaika on kulunut umpeen. Kansalaisuushakemusta ei huomioida menona, koska se ei ole pakollinen. 7.4 Asevelvolliset
Asevelvollisuuslain /452/1950) 50 b §:n mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon, Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalveluslain (1723/1991) 23 a §:n nojalla. Asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorittavalle ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Oikeuskäytännössä on pääsääntöisesti katsottu, ettei kyseisillä henkilöillä ole oikeutta toimeentulotukeen esimerkiksi viikonloppuvapaiden tai lomien ajalta. Kela myöntää asumiskuluihin sotilasavustusta. 7.5 Vangit
Suljetussa vankilassa vankila huolehtii vankien päivittäisestä perusylläpidosta, johon kuuluu asumisen lisäksi muun muassa vaatetuksen, ruokailun sekä asianmukaisen terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen. Avolaitokseen määrätyn on käytettävä omia vaatteitaan. Avolaitoksessa ammattityötä tekevälle maksetaan palkkaa. Valmentavaan työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään toimintaan osallistuvalle maksetaan toimintaraha sekä suljetuissa että avolaitoksissa. Ammattityöstä maksettavan palkan suuruus ja toimintarahan suuruus määritellään valtioneuvoston asetuksessa vankeudesta (509/2006). Avolaitoksessa ammattityötä tekevät suorittavat laitokselle korvauksen ylläpitomenoista ja ruokakustannuksista. Vangilla on oikeus käyttää rajoitetusti omia varojaan kulutustavaroiden hankintaan. Rahamäärä on vahvistettu vankiloittain. Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Jos vangilla ei ole hyväksyttävää syytä olla osallistumatta työtoimintaan, toimeentulotukea ei myönnetä. Jos vankila ei todellisuudessa pysty osoittamaan vangille ansiotyötä, hän on oikeutettu toimeentulotukeen. Asiakkaan todellinen tilanne selvitetään esim. vankilan sosiaalityöntekijältä. Vapautuessaan hakijan on esitettävä nk. vapauspassi. Asumiskustannuksiin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea vankilassaoloaikana. Harkinnan perusteella toimeentulotukea voidaan myöntää enintään kolmen kuukauden ajan, mikäli kansaneläkelaitos on myöntänyt hakijalle asumistukea ko. ajalle. Kela maksaa asumistuen 6 kk:n ajalta. Tutkintavangilla ei ole velvollisuutta osallistua työn tekoon tai muuhun toimintaan.
Varattomalle tutkintavangille myönnetään käyttövaroja 99 €/kk.
Avovankilassa olevien perusosasta vähennetään ruoan osuus 49 % sekä informaatiokuluista 19 %. Asiakas maksaa itse vaatemenot, hygieniamenot, lomat ja puhelinkulut. Puhelinkuluja voidaan huomioida 20 €. Jos ei ole töissä ei joudu maksamaan mistään ja saa toiminta- ja käyttörahaa. 7.6. Osoitteena Poste Restante
Asiakkaiden, joilla on osoitteena Poste Restante, tulee antaa kirjallinen selvitys yöpymisosoitteistaan. Perusosa määritellään yhdessä asuvan mukaan, mikäli asiakas ei pysty luotettavasti osoittamaan asuvansa/oleskelevansa yksin. 7.7 Yrittäjät
Yrittäjän on annettava selvitys omista käytettävissä olevista tuloistaan. Käytettävissä olevien tulojen selvittämisen ohella on usein tarpeen selvittää yrityksen aikaisempi kannattavuus ja yrittäjän mahdollisuudet tulevaisuudessa saada tarpeen mukainen toimeentulonsa yritystoiminnastaan sekä seuraukset yritystoiminnan lopettamisesta. Vaadittavia selvityksiä voivat olla hakemusajankohdan ja sitä välittömästi edeltävän ajan
tiedot yrittäjän taloudellisesta asemasta kuten yrityksen tilinpäätös ja
tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, tiliotteet ja/tai
välitilinpäätös, yrityksen ja yrittäjän viimeisimmät veroilmoitukset,
palkkailmoitukset, työvoimaviranomaisen ja Kansaneläkelaitoksen lausunnot,
pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennysaikataulu ja korkokanta tai muut sellaiset
yrittäjän ja yrityksen taloudellista tilannetta kuvaavat selvitykset. Yrittäjien tulojen
määrittelyä varten on olemassa lomake (www.edita.fi), jota tarpeen mukaan käytetään.
Yrittäjältä tulee aina pyytää todistus henkilökohtaiseen käyttöön tulleista varoista
viimeisen 6 kuukauden ajalta, jonka perusteella voidaan arvioida kuukausittaiset
tulot yrityksestä. Starttiraha huomioidaan tulona.
Yritystoimintaan kuuluvia kausiluontoisia tuloja voi jaksottaa pidemmälle aikajaksolle
(esimerkiksi koko tilikausi). Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole
toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä
vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin.
Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli yrittäjä saa tai hänellä on mahdollisuus saada yrityksestään esimerkiksi vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua.
Lyhytaikaisesti tuen myöntäminen voi olla perusteltua muulloinkin.
Yrittäjää, jonka yritystoiminta on kannattamatonta, voidaan avustaa pääsääntöisesti
kolmen kuukauden ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan
toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi tai
saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta
yritystoimintaa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen
perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta (TTTL 10 §).
7.8 Vanhempien luona asuvat aikuiset lapset
Jos vanhempien luona asuva täysikäinen hakija saa elatusta vanhemmiltaan, otetaan vanhemmilta saaduista avustuksista tulona huomioon 50 euron ylittävä osuus. Asumiskuluja voidaan ottaa toimeentulotukilaskelmassa menona huomioon, jos hakija on niitä todistettavasti maksanut. Lisäksi on tarkistettava onko ruokakunnalle/ruokakunnan muille jäsenille myönnetty asuntoon yleistä asumistukea tai eläkkeensaajan asumistukea. Asumiskulujen maksamisesta vaaditaan aina kuitit. 7.9 Opiskelijat
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Opiskelijalle, joka ei ole hakenut tai nostanut opintolainaa, voidaan tehdä kielteinen päätös. Tilanneselvitykseen kirjoitetaan perustelut, jos opintolainaa ei huomioida laskelmassa tulona. Mikäli opintolainan takauspäätös on kielteinen, on toimeentulotukihakemukseen liitettävä kirjallinen selvitys asiakkaan luottotiedoista Suomen Asiakastieto Oy:ltä, josta ilmenee luottotietohäiriöiden määrä. Asiakas tilaa asiakastiedot maksutta postitse. Lisätietoja esim. http://www.asiakastieto.fi. Yksittäinen tai määrältään vähäinen maksuhäiriö voidaan velvoittaa maksamaan määräajassa, jonka jälkeen asiakas voi hakea lainatakausta uudelleen Kelasta. Toimeentulotuki on etuutena viimesijainen, eikä ole tarkoitettu korvaamaan opintolainaa tulona maksuhäiriötilanteessa. Jos opiskelija ei esim. luottohäiriöiden vuoksi saa opintolainan valtiontakausta eikä ole opiskelukuukausina saanut avustusta esim. vanhemmiltaan myönnetään myös kesäaikana toimeentulotukea 20 % alennettuna. (Välttämätön toimeentulo TTTL 1 § 1 mom.) lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko- opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin (esimerkiksi maahanmuuttajanuorille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus) pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneen perheen kotona asuvalta nuorelta ensimmäiseen perustutkintoon (perusteena se, että halutaan tukea opiskelua sekä kotona asumista silloin kun se nuoren muu elämäntilanne huomioiden on perusteltua) opiskelijan opintojen etenemistä seurataan pyytämällä läsnäolotodistus loka- marraskuun hakemukseen ja tammikuun hakemukseen todistus suoritetuista opinnoista. Toimeentulotuella voidaan tukea toiseen ammattiin opiskelua, jos opiskelijalla on opintotukikuukausia jäljellä ja uusi ammatti edistää työllistymistä. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä vuokriin tai vuokravakuuteen opiskelijalle, joka asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa vuokralla. Harkinnan mukaan voi normissa huomioida hoitovastikkeen. Ennen asian ratkaisua on opiskelija ohjattava Kelalle hakemaan asumistukea ja odotettava Kelan ratkaisua asiassa. Oppikirjoista huomioidaan menona uusista 1/3 ja käytetyistä 1/2 maksetusta hinnasta
kuittia vastaan. Yo-kirjoitusmaksut huomioidaan kokonaan menoksi. Logistiikka
opiskelijoille pakollisista ajolupamaksuista huomioidaan 1/2. Ammattiin valmistavien
opistojen lukukausimaksusta huomioidaan pääsääntöisesti menona puolet (huomioi
kuitenkin poikkeukset), tarvikemaksusta huomioidaan menona 1/3, näyttömaksu
hyväksytään kokonaan menoksi. Turvakenkien ostohinnasta huomioidaan menona 1/2, jos
kengät ovat välttämättömät.
Yksi pääsykoemaksu matkoineen huomioidaan menona. 7.9.1 Alaikäiset opiskelijat
Pääsääntöisesti vanhemmat vastaavat alaikäisten lastensa elatuksesta. Jos tukea joudutaan myöntämään, tuki tai osa siitä voidaan periä elatusvelvollisuuden perusteella takaisin vanhemmilta. Vanhempien todellisen elatuskyvyn selvittämiseksi voidaan tehdä tavallista laajempi toimeentulotukilaskelma, esim. asunto- ja autolainat huomioidaan menona. Alle 18 -vuotiasta ei velvoiteta hakemaan opintolainaa. (Sosiaali- ja terveysministeriön suositus 11/2007) 7.9.2 Täysi-ikäiset opiskelijat
Vanhempien elatusvelvollisuutta ei voida perustaa lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 3 §:n 2 momentin mukaiseen vanhempien vastuuseen lapsen koulutuskustannuksista. Jos toimeentulotuen hakija kuitenkin saa tosiasiassa vanhemmiltaan varoja toimeentuloonsa tai muuta elatusta, tämä otetaan hakijan käytettävissä olevina varoina huomioon (katso luku 3.8). Opiskelijoilta edellytetään aktiivista kesätöiden hakemista. Jos opiskelija ei ole näin toiminut, perusosaa alennetaan 20 %. Asiakkaan on ilmoitettava hakemuksessaan, mistä on hakenut kesätöitä ja työnantajien yhteystiedot sekä suostumus, että sosiaalitoimistosta voidaan olla tarvittaessa yhteydessä työpaikkoihin. Opiskelija voidaan velvoittaa hakeutumaan työnhakijaksi työvoimatoimistoon oppilaitoksen kesäloma-aikana. Opiskeluaikanaan opiskelijat hakevat toimeentulotukea opiskelupaikkakunnalta ja kesäaikana oleskelupaikkakunnalta (poikkeuksena huostaan otetut ja jälkihuoltonuoret). Jos Kela ei myönnä valtiontakausta opintolainaan tai pankki ei myönnä opintolainaa maksuhäiriön takia, Kela varaa opiskelijalle mahdollisuuden esittää selvitys tilanteestaan. Joissakin tapauksissa on mahdollisuus saada takaus maksuhäiriöstä huolimatta. Harkinnan perusteella opintoja voidaan tukea myös toimeentulotuella. Silloin käytetään alennettua perusosaa, koska hakija on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, ettei voi saada elantoaan ensisijaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä. Opiskelijan opintojen edistymistä seurataan. Jos opiskelija ei saa opintotukea pitkittyneen opiskelun tai riittämättömien opintosuoritusten takia, edellytetään tarkkaa selvitystä pitkittymisen syistä. Käytetään alennettua perusosaa ja seurataan opintosuunnitelmaa ja -suorituksia. (Välttämätön toimeentulo TTTL 1 § 1 mom.) Jos opinnot eivät edisty suunnitelman mukaisesti, toimeentulotukihakemus voidaan hylätä. Opintolainan korkoja ja lyhennyksiä ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona. Opintolainojen korkoavustuksen asiakas hakee suoraan Kelalta. Valtio on takaajana korkojen ja lyhennysten takaisinmaksussa. 8 Huomioon otettavat tulot ja varat
Tulot, joita ei oteta huomioon, ks. Opas toimeentulotukilain soveltajille s. 80. Pienet satunnaiset tulot ja yksityislainat (muu kuin palkkatulo, esim. lahjat sukulaisilta ja ystäviltä) huomioidaan tulona 50 euroa ylittävältä osalta riippumatta siitä mihin raha on käytetty. Säännölliset avustukset huomioidaan kokonaan. Jos asiakas nostaa pikaluottoa useammin kuin kerran, huomioidaan tulona 50 euroa ylittävä osuus. Ensimmäisellä kerralla asiakkaalle ilmoitetaan, että jatkossa tulona tullaan huomioimaan otetuista pikaluotoista 50 e ylittävä osuus/kk. Alaikäisen lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot (perusosa, asumiskulut, mahd. sairauskulut). Lapsella ei ole vanhempiinsa elatusvelvollisuutta. Jälkihuollossa olevan nuoren palkkatuloista voidaan jättää huomioimatta 180 e/kk (vastaa toimeentulotuen ylläpitokorvauksen määrää). Työttömyyspäiväraha huomioidaan 1.1.2008 alkaen kertoimen 21.5 mukaan siitä kuukaudesta lukien, jolloin työttömyyspäiväraha ensimmäisen kerran maksetaan kaksi kertaa saman kuukauden aikana. Lyhyen työttömyysjakson aikana tai työttömyyspäivärahan määrän vaihdellessa, otetaan huomioon todelliset tulot. Toimeentulotukilaskelman ylijäämä lisätään seuraavan kuukauden laskelmaan. Pääsääntöisesti ylitykset huomioidaan kahdelle laskelmaa seuraavalle kuukaudelle. Pitkäaikaisasiakkaalla ei siirretä enintään 50 €:n kertaluonteista tuloylijäämää seuraavalle kuukaudelle. Enintään kaksi kertaa vuodessa voi olla siirtämättä. Veronpalautuksista huomioidaan tulona 100 e ylittävä osuus/perhe. Jäännösveroja ei huomioida menona. Venäjältä Suomeen muuttaneiden venäjän eläkkeet huomioidaan tulona. Venäjällä
eläkeikä naisilla 55 v ja miehillä 60 v. Venäjän Karjalassa eläkeikä naisilla 50 v ja
mieheillä 55 v.
Toimeentulotuen hakijan tulona ei oteta huomioon vähintään 20 prosenttia
ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa (etuoikeutettu tulo, TTTL
11 § 3).
Jos tulot ovat ulosoton /Kelan takaisinperinnän kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton /takaisinperinnän jälkeen käyttöön jäävä osuus. Asiakkaan on selvitettävä ulosottoviranomaiselta /Kelalta, voidaanko ulosmitattavaa /perittävää osuutta alentaa tai voidaanko hänelle myöntää ns. vapaakuukausia. Asiakkaan lyhentäessä vapaaehtoisesti velkaansa, ei ylimääräistä lyhennystä huomioida menona. Sosiaalihuollon asiakaslain 20 §:n perusteella rahalaitos on velvollinen ilmoittamaan pyynnöstä asiakkaan tilitiedot sosiaalihuollon viranomaiselle. Tiedustelu voidaan tehdä, jos viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä muulla tavalla ja jos on perusteltua syytä epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä ja luotettavuutta. Tiedustelusta tehdään päätös, joka lähetetään asiakkaalle. Päätös on lainvoimainen, vaikka valitusaika ei ole päättynyt. Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä
käytettävissä olevat varat. Varoina ei oteta huomion henkilön tai perheen käytössä olevaa
vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa.
Helposti realisoitavissa oleva varallisuus (esim. pankkitilillä olevat varat) huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa tulona. Vaikeammin realisoitavan omaisuuden, kuten maa- ja metsäomaisuuden, vapaa-ajan asunnon, veneen yms. kohdalla hakijalle annetaan kolme kuukautta aikaa omaisuuden realisointiin. Omaisuuden myyntitulosta huomioidaan vain velkojen ja/tai muiden kulujen jälkeen jäävä nettotulo. Muulla kuin käyttötilillä olevista säästöistä voidaan jättää vähäinen osa huomioimatta,
yksin asuvalle 100 e ja 200 e/perhe. Käyttötilillä olevista varoista huomioidaan 500 €
ylittävä osa tulona.
9 Toimeentulotuen takaisinperintä
Toimeentulotuki voidaan periä takaisin, jos tuki myönnetään ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan. Takaisinperintä voidaan tehdä vain, jos siitä on päätetty toimeentulotukea myönnettäessä. Jos toimeentulotuen antaminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin, voidaan perintäpäätös tehdä jälkikäteen. Asiakkaalle lähetetään saantitodistuksella kirje, jossa ilmoitetaan, että hänelle on todennäköisesti myönnetty toimeentulotukea virheellisellä perusteella ja häneltä pyydetään kirjallinen vastine kahden viikon kuluessa kirjeen saamisesta. Tämän jälkeen tehdään päätös takaisinperinnästä (päätökselle haettava vahvistus hallinto-oikeudesta) ja harkinnan mukaan asia viedään poliisitutkintaan. 10 Asiakkaan omien tulojen perintä välitystilille
Perintä välitystilille asiakkaan antamalla valtakirjalla käytettäväksi hänen huoltoonsa. Tehdään päätös, perintäpykälät etuuden maksamiseen säädetystä laista (esim. KEL 44§, TEL 19§ b 4 mom. ja sitä vastaavat perusteet, Elatusturvalaki 15§). Takaisinperinnän säädökset ovat TTTL 19 - 23 §:ssä. Valmiit perintätekstimallit ovat pohjissa. Kelalle on esitettävä perusteet asiakkaan varojen perimisestä välitystilille. Perusteeksi ei riitä asunnottomaksi joutuminen vaan kyseessä on oltava myös ravinnonsaannin turvaaminen. Esimerkkejä omien varojen perinnästä välitystilille ja toimeentulotuen takaisinperinnästä välitystililtä: Peritään Kelan eläke välitystilille xxx lukien toistaiseksi käytettäväksi asiakkaan huoltoon asiakkaan antaman suostumuksen ja KEL 44§:n perusteella. Peritään Ilmarisen työeläke välitystilille xxx lukien toistaiseksi käytettäväksi asiakkaan huoltoon asiakkaan antaman suostumuksen ja TEL 19b 4 mom. tai sitä vastaavalla perusteella (esim. MYEL, TAEL, KIEL, KVTE). 11 Asiakassiirrot yksiköstä toiseen
Aikuissosiaalityön yksiköstä Perhepalveluihin
Lasta odottava perhe
Varataan aika Perhepalveluiden toimeentulotukityöntekijälle 1 kuukautta ennen Tarvikkeet aikuisyksiköstä 7-8 raskauskuukauden aikana ohjeiden mukaisesti Muut keskeneräiset asiat hoidetaan loppuun Lasta odottava erityistuettava perhe
Varataan aika lastensuojelutyöntekijälle raskauden viimeisen kolmanneksen aikana Perhepalveluista Aikuissosiaalityön yksikköön
18 vuotta täyttäneet
Siirto seuraavan kuukauden alusta, kun on täyttänyt 18 vuotta, ilmoitettava
Jos opintolainaa ei ole huomioitu tulona Perhepalveluissa, peruste selkeästi Jos nuorella on siirtymävaiheessa tai lähiaikoina lastensuojeluasiakkuus => työntekijöiden neuvottelu siirtovaiheessa. vanhempien luona asuvat opiskelijat, jos perheessä alaikäisiä lapsia ja perheen asiakkuus jatkuu lapsiperheyksikössä; aikavaraus ajoissa, asumiskustannuksia ei jaeta, jos nuorella ja vanhemmilla toimeentulotukiasiakkuus -> vanhempien normi Jälkihuoltonuoret
18 -21 -vuotiaat Perhepalveluiden asiakkaita Jos on selkeästi vain toimeentulotukiasiakas esim. opiskelija ja yhteisymmärryksessä purettu jälkihuoltosopimus => aikuissosiaalityö ja siirtäminen suunnitelmallisesti Jos nuori itse haluaa purkaa sopimuksen, mutta on tarvetta sosiaalityölle => Perhepalvelut 21-vuotiaaksi saakka 21-vuotiaana siirtyminen suunnitelmallisesti, yhteydenotto =>
siirtoneuvottelu => kirjaaminen tilanneselvitykseen Muilta paikkakunnilta siirtyvät nuoret
Jälkihuollon tarpeen arvioinnin (sijoituspaikkakunnalta) suorittaa Mikäli tarvetta, myös mahdollinen avopuoliso siirtyy Perhepalveluihin Mikäli ei, aikuissosiaalityön yksikköön 3. Käytännön sopiminen, laskutus esim. 2-3 kuukauden välein Eroperhe
Jos vanhemman kanssa ei ole lastensuojelullisia toimenpiteitä, hoidetaan Molemmat vanhemmat Perhepalveluiden asiakkaita Pääperiaate: saattaen vaihto
Entinen työntekijä hoitaa muuttoon liittyvät asiat

Source: http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/20131880-6-1.PDF